Työhaastattelukysymykset tulee laatia huolella, jottei työntekijän oikeuksia rikota eikä syyllistytä työsyrjintään.

Työhaastattelu on haastava tilanne työntekijän lisäksi myös työnantajalle. Työnantaja tarvitsee tosiasiallista tietoa työntekijästä, jotta haettavaan työhön löytyy sopiva ja pätevä henkilö.  Kysymykset tulee kuitenkin miettiä huolellisesti, ettei haastattelutilanteessa puututa liian syvällisesti hakijan yksityiselämään, jota suojataan lainsäädännöllä.  Myöhemmin asia voi tulla esille myös työsyrjintänä kuten korkeimman oikeuden oikeustapaus osoittaa. On hyvä muistaa, että työsyrjintä on rikos, josta rangaistukseksi tulee ankarimmissa tapauksissa vankeus.

 

Korkeimman oikeuden melko tuoreessa työsyrjintää koskevassa tapauksessa (KKO:2015:41) käsiteltiin ajankohtaista kysymystä siitä syyllistyikö työnantaja työsyrjintään perhesuhteiden ja sukupuolisen suuntautumisen perusteella.  Tuomioistuinten erilaisista ratkaisuista ja perusteluista ilmenee, että työsyrjintäasiat eivät suinkaan ole yksinkertaisia ja helposti sovellettavissa. Korkeimman oikeuden ratkaisu kuitenkin selkiyttää hajanaista ja ristiriitaistakin oikeuskäytäntöä myös rangaistuksen osalta.

Oikeustapauksessa oli tarkastelun alla rikoslain työsyrjintää koskeva pykälä. Sen mukaan työnantaja tai tämän edustaja, joka työpaikasta ilmoittaessaan, työntekijää valitessaan tai palvelussuhteen aikana ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asettaa työnhakijan tai työntekijän epäedulliseen asemaan esimerkiksi sukupuolen, sukupuolisen suuntautumisen, uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan perusteella, voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen kuudeksi kuukaudeksi.

Lain yksityiselämässä työelämässä mukaan työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta.

Korkeimman oikeuden oikeustapauksessa yhtiön julkaiseman sitoutumattoman maakuntalehden päätoimittajaksi valitulta henkilöltä (x) oli työhaastattelussa kysytty, oliko hän tai hänen puolisonsa poliittisesti aktiivinen. X oli vastannut kysymykseen kieltävästi ja näin tehdessään puolisonsa osalta totuudenvastaisesti. X, joka oli rekisteröidyssä parisuhteessa toisen naisen kanssa, ei ollut myöskään oikaissut haastattelussa syntynyttä käsitystä siitä, että hänen puolisonsa oli mies. Yhtiön toimitusjohtaja A oli ennen tehtävän alkamista purkanut X:n työsuhdetta koskeneen johtajasopimuksen.

Alempien oikeusasteiden tuomiot

Hovioikeus puolestaan tuomitsi työnantajan sakkorangaistukseen työsyrjinnästä toisin kuin käräjäoikeus.  Hovioikeus luki työnantajan syyksi, että hän oli osakeyhtiön toimitusjohtajana työnantajan edustajana ilman painavaa hyväksyttävää syytä asettanut päätoimittajaksi palkatun X:n epäedulliseen asemaan tämän sukupuolisen suuntautumisen takia.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Korkeimman oikeus katsoi, että rikoslaissa rangaistusuhalla tehostetun syrjintäkiellon tarkoitus liittyy perustuslaissa ilmaistuun yhdenvertaisen kohtelun periaatteeseen. Tämän periaatteen keskeisen merkityksen vuoksi ei ole perusteltua, että syrjintäkieltoa ilman painavia syitä tulkittaisiin eri tavoin oikeusjärjestyksen eri alueilla.

Perhesuhteiden perusteella tapahtuvan syrjinnän kohdalla sanotun kaltaista tarkoitusta ei ole todettavissa lakien esitöistä. Tämän vuoksi todettiin, että sovellettaessa perhesuhteita koskevaa syrjintäperustetta, voidaan tunnusmerkistöä tulkittaessa ottaa huomioon, miten kyseistä syrjintäperustetta on muualla lainsäädännössä arvioitu.

Korkein oikeus totesi perusteluissaan, että työoikeudelliset ja rikosoikeudelliset sääntelyt eivät tulisi poiketa tässä tapauksessa toisistaan. Näin ollen rikosoikeuden laillisuusperiaate ei aseta esteitä tulkinnalle, jonka mukaan rikoslaissa tarkoitetusta syrjinnästä perhesuhteen perusteella voi olla kysymys silloin, kun syrjintäsäännöksellä suojattavan henkilön perheenjäsenellä on jokin säännöksessä syrjintäperusteena mainittu ominaisuus, tai kysymyksessä on sellainen perheenjäsenen mielipide tai toiminta, jota säännöksessä pidetään syrjintäperusteena.

Lopputuloksessaan korkein oikeus katsoi, että X:n puolison sukupuolen osalta kysymyksessä on ollut tieto, jota työnantajalla ei ole yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain nojalla ollut tarvetta tai oikeutta käsitellä.

Korkein oikeus tuomitsi työnantajan kahdella perusteella työsyrjinnästä rikokseen. Kyseessä oli työsyrjintä myös perhesuhteiden perusteella tapahtuneena, kun hovioikeus puolestaan tuomitsi vain yhdellä perusteella. Korkein oikeus korotti työnantajan rangaistusta pitäen sen kuitenkin edelleen sakkorangaistuksena. Vankeudelta siis vältyttiin.

 

Työsuhteisiin liittyvien riitatilanteiden ja HR-juridiikan lisäksi järjestämme eri työoikeuden osa-alueiden koulutuksia. Ajankohtainen koulutustarjontamme löytyy Koulutus-sivultamme.

Soita Jukka Pakkaselle (0400 997 471) työoikeuden koulutuksiin ja työsuhdejuridiikan kysymyksiin liittyen.

Ota yhteyttä, autamme mielellämme!

Asianajotoimisto Pakkanen Oy

0400 997 471 | myynti@pakkanenlaki.fi

Erottajankatu 2, 00120 Helsinki

Save
Evästeasetukset
Käytämme evästeitä sivuston käyttökokemuksen optimoimiseksi sekä ymmärtääksemme paremmin käyttäjiämme. Kaikki evästeiden keräämät tiedot ovat anonyymeja. Voit kieltää evästeiden käytön, mutta sillä voi olla vaikutuksia joihinkin sivuston toiminnallisuuksiin.
Hyväksy kaikki
Estä kaikki
Lue lisää
Markkinointievästeet
Quantcast
Hyväksy
Estä
Analytiikka ja käyttäjätilastot
Google Analytics
Hyväksy
Estä