Toimistomme trainee oik.yo Tuulia Heiskanen kuvaa artikkelissaan urakoitsijan virhevastuuseen liittyviä tilanteita, sääntelyä ja kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytäntöä.
---
Keittiöremontti, kylpyhuoneremontti, viemäröinnin korjaus, talonrakennustyöt ja pihanrakennustyöt. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, millaisiin tarpeisiin kuluttaja tilaa urakoitsijan suorittamaan työn. Entä jos työn suorituksen jälkeen kuluttaja huomaakin, että työssä on tapahtunut virhe? Millaisia velvollisuuksia urakoitsijalla on ja miten kuluttajan tulisi virhetilanteessa toimia?
Urakan tilannutta kuluttajaa suojelevat monet lait.
Kuluttajansuojalain asettamat vaatimukset urakoitsijalle
Yllä kuvattua vastaavassa tilanteessa lainsäädäntö asettaa ehtoja urakoitsijan virhevastuulle, mikä suojelee kuluttajaa. Kuluttajansuojalaki tarjoaa kuluttajalle vahvan suojan kuluttajapalvelusopimuksissa. Sellaisia tilaajalle vahingollisia sopimusehtoja ei katsota päteviksi, jotka poikkeavat kyseisen lain säädöksistä. Esimerkiksi eräässä tapauksessa kuluttajariitalautakunnan (KRIL) ratkaisussa (KRIL 4.5.2012) elinkeinonharjoittajan mukaan tilaaja oli hänen kanssaan sopinut ja hyväksynyt, että tilaaja vastaisi työn epäonnistumisen riskistä ja mahdollisten korjauskulujen maksamisesta. Tässä tilanteessa kuluttajariitalautakunta otti huomioon, että kuluttajansuojalaista tilaajan vahingoksi poikkeava sopimusehto on lähtökohtaisesti mitätön.
Kun kuluttaja, eli tilaaja on tilannut elinkeinonharjoittajalta, eli toimeksisaajalta, irtaimeen esineeseen, rakennukseen, muuhun rakennelmaan tai kiinteään omaisuuteen kohdistuvan vastikkeellisen työn tai muun suorituksen, kuluttajansuojalaki asettaa suoritettavalle palvelulle tiettyjä vaatimuksia lain 8. luvun mukaisesti. Lisäksi tietyistä urakkasopimuksista sekä taloelementtien kauppa- ja rakennusurakoista säädetään kuluttajansuojalain 9. luvussa.
Työn sisällön, suoritustavan ja tuloksen tulee vastata sovittua ja työ on suoritettava ammattitaitoisesti ja huolellisesti tilaajan edut huomioon ottaen, sekä täytettävä viralliset vaatimukset. Mikäli urakoitsijan on hankittava työn suorittamiseen vaadittavat materiaalit, tulee niiden olla kestävyydeltään ja muilta ominaisuuksiltaan tavanomaisen hyvää laatua. Esimerkiksi eräässä tapauksessa (KRIL 2.9.2013) kuluttajat olivat toivoneet talon ulkoverhoukseen käytettävän verhouspaneelin vaihtamista 145 mm levyisestä 170 mm levyiseen. Kyseinen ulkoverhouslaudan tyyppi 23x170 merkittiin rakenteet- ja toimitustapa -selosteeseen, sekä rakennuslupakuvien liitteeseen. Tyypin 23x170 ulkoverhouslauta ei kuitenkaan täytä RunkoRYL 2000-asiakirjassa määriteltyjä ja talonrakennusalalla yleisesti hyväksyttyä mitoitusta, sillä 23 mm paksuus ei ole riittävä: minimivaatimus laudan paksuudelle on 28 mm. Kuluttaja saa edellyttää toimeksisaajan suoritukselta tavanomaista hyvää laatua, ellei siitä nimenomaisesti sovita poikettavan. Tässä tapauksessa toimeksisaaja ei kirjannut sopimukseen, ettei ulkoverhouslauta vastaa tavanomaista hyvää laatua, eikä kuluttajien voitu tätä olettaa tietävän, joten kuluttajariitalautakunta katsoi ulkoverhouspaneloinnin olevan virheellinen.
Milloin työ katsotaan virheelliseksi?
Jos edellä mainitut vaatimukset eivät täyty, on kyseessä virhe. Kyseessä on virhe myös silloin, jos työ ei vastaa sisällöltään, suoritukseltaan, laadultaan tai muilta osin sitä tietoa, jonka urakoitsija on antanut kuluttajalle ennen sopimuksen tekoa tai työn suorittamisen aikana ja jonka voidaan katsoa vaikuttaneen kuluttajan päätöksentekoon. Työssä voidaan katsoa olevan virhe myös sellaisissa tilanteissa, joissa työ ei vastaa sitä tietoa, jonka joku muu kuin urakoitsija on aikaisemmassa myyntiportaassa tai urakoitsijan lukuun antanut ennen sopimuksen tekoa työtä markkinoitaessa. Esimerkiksi tapauksessa (KRIL 20.1.2009), jossa urakoitsija antoi tarjouksessaan valheellisesti ymmärtää, että heidän käyttämänsä märkätila-asentajat ovat VTT:n sertifioimia, tieto ei vastannut palveluksen sisältöä ja sen voitiin katsoa vaikuttaneen kuluttajan päätöksentekoon, joten toimeksisaajan palvelusta pidetään virheellisenä.
Virheeksi lasketaan myös se, että kuluttajalle ei ole annettu urakoitsijan toimesta sellaisttietoa, josta hänen olisi pitänyt olla selvillä ja josta kuluttaja voi perustellusti olettaa saavansa tiedon. Urakoitsijalla on neuvontavelvollisuus, eli tämän tulee ilmoittaa tilaajalle, mikäli sopimusta tehtäessä tai sen jälkeen havaitaan, että itse työ, sen hinta, kohteen arvo ja ominaisuudet tai muut seikat eivät olisi tilaajan kannalta tarkoituksenmukaisia tai jos työ tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin tilaaja voisi kohtuudella odottaa. Myös tämän neuvontavelvollisuuden laiminlyönti katsotaan virheeksi. Esimerkiksi eräässä tapauksessa (KRIL 8.7.2010) katsottiin urakoitsijan laiminlyöneen neuvontavelvollisuutensa, kun kuluttajalle ei ilmoitettu keittiön viemäriputken silikoniliitoksen virheellisyydestä putken tukoksen korjaamisen yhteydessä.
Urakkasopimus kannattaa aina tehdä kirjallisena.
Toimenpiteet virheen havaitsemisen jälkeen
Työn suorituksen virheellisyyttä arvioidaan palveluksen luovutuksen ajankohdan mukaan ja suorituksessa katsotaan olevan virhe, mikäli suorituksen tulos huononee luovutuksen jälkeen ja sen voidaan katsoa johtuneen toimeksisaajan sopimusrikkomuksesta. Tilaajan velvollisuus on ilmoittaa virheestä kohtuullisessa ajassa sen havaitsemisen jälkeen toimeksisaajalle, tai palveluksen välittäneelle tai sen ominaisuuksista vastaamaan sitoutuneelle elinkeinonharjoittajalle. Toimeksiantaja vastaa virheestä, vaikka se ilmenisi vasta myöhemmin. Urakoitsijalla on todistustaakka osoittaa, että työ on suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Edellytys virheen korjaamiseen ja korvaamiseen tulee urakoitsijan virhevastuusta, jonka vanhenemisaika on velan vanhentumislain mukaan kymmenen vuotta. Tilaajalla on virhetilanteessa oikeus pidättäytyä maksamasta työn hintaa, vaatia virheen oikaisua ilman lisäkustannuksia, vaatia hinnanalennusta tai korjauttaa virhe, mikäli ei voida edellyttää, että tilaaja jäisi odottamaan oikaisua toimeksisaajan puolelta. Tilaajalla on oikeus purkaa sopimus, jos työn suorituksen aikana ilmenee painavia syitä olettaa mahdollisen virheen syntymistä. Lisäksi tilaaja voi olla oikeutettu tietyissä tilanteissa korvaukseen henkilö- ja esinevahingosta.
Mitä kuluttajan kannattaa muistaa?
Kuluttajan on syytä varmistua aina siitä, että urakkasopimus tehdään kirjallisena ja sopimuksen ehtoihin kannattaa perehtyä huolellisesti ennen allekirjoitusta. Mahdollisen virheen havaittuaan, kuluttajan tulee ottaa nopeasti yhteyttä urakoitsijaan ja olla tietoinen omista oikeuksistaan.
Lähteet
- kuluttajansuojalaki (38/1978) luvut 8 ja 9
- laki velan vanhentumisesta (728/2003) 8 §
- KRIL 4.5.2012
- KRIL 2.9.2013
- KRIL 20.1.2009
- KRIL 8.7.2010
Kuvat
taloustieto.fi
kodinkivijalka.fi