Merja Ylipaavalniemen luotsaama Loimijoen Kuntapalvelut Oy eli Loiku on inhouse -periaatteella toimiva yhtiö, joka tuottaa ateria-, puhtaus- ja talouspalveluita. Inhouse -yhtiössä toimintaperiaate on, että sen palveluita hankkivat organisaatiot myös omistavat yhtiön ja vaikuttavat esimerkiksi yhtiön hallituksessa sen päätöksentekoon. Lain näkökulmasta inhouse -yhtiöiden juridiikassa kohtaavat julkisoikeus ja yksityisiä osakeyhtiöitä koskeva lainsäädäntö.
Loiku on perustettu vuonna 2010. Julkisen sektorin ja inhouse -yhtiöiden konkari Ylipaavalniemi on johtanut sitä syksystä 2021. Viime vuosina maailmantilanne on ollut tuulinen ja sen vaikutukset näkyvät ja tuntuvat myös Loikun kaltaisen toimijan johtamisessa: esimerkiksi energian ja ruuan hinnan nousu vaikuttavat suoraan ateriapalveluita tuottavan yrityksen toimintaan. Ylipaavalniemi kuvailee myös julkisen sektorin olevan murrosvaiheessa: viimeisen kymmenen vuoden aikana kunnat ovat ulkoistaneet toimintoja reippaasti ja vaatimukset työn tehokkuudesta ja tuottavuudesta ovat nousseet. Lisäksi SOTE-uudistus myllää julkista sektoria uusiksi sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden siirtyessä kuntien vastuulta uusille hyvinvointialueille. Ylipaavalniemi näkee muutosta myös inhouse -yhtiöiden ja omistajien suhteissa: jos palveluun ei olla tyytyväisiä, omistajuus ei ole mikään tae asiakkaana pysymisestä. Palvelun laatu ja kustannustehokkuus ratkaisevat. Kaiken tämän keskellä Ylipaavalniemi luotsaa laivaansa varmoin ottein nähden muutoksen positiivisessa valossa.
Asianajotoimisto Pakkasen asiakas Loikusta tuli erään pitkittyneen neuvottelutilanteen myötä: sidosryhmän kanssa ei puolentoista vuodenkaan jälkeen oltu löydetty yhteistä ratkaisua, jolloin Ylipaavalniemi alkoi etsiskellä substanssiosaamiseltaan sopivaa tekijää saattamaan ongelmatilanne päätökseen. Asianajotoimisto Pakkasessa vakuutti osaamisen laajuus: tilanne vaati asiantuntemusta niin rakennuslainsäädännöstä, hankintalaista kuin osakeyhtiölaista ja myös ymmärrystä inhouse -yhtiöiden erikoislaatuisuudesta yhtiönä, joka toimii julkisella sektorilla. Puolentoista vuoden tuloksettomien neuvottelujen jälkeen Asianajotoimiston astuessa kuvaan tilanne alkoi edetä. Pakkasen puolelta valmisteltiin kirjalliset vaateet ja vastineet, sekä käytiin vastapuolen kanssa vuoropuhelua, joka lopulta johti sovintosopimuksen laatimiseen ja allekirjoittamiseen. Prosessin aikana Asianajotoimisto Pakkanen on laatinut Loikulle myös uuden yhtiöjärjestyksen.
Yhtiössä päätösvaltaa käyttää myös hallitus, joten olennaista on ollut varmistaa, että heillä on tilanteesta mahdollisimman kattava kuva päätöksenteon kannalta. Asiananjotoimisto onkin ollut etäyhteydellä mukana useissa hallituksen kokouksissa. Ylipaavalniemi korostaa, miten tärkeää on, että haastavat tilanteet tuleva hoidettua juridisesti oikein niin, että niissä huomioidaan sekä hallituksen, että toimitusjohtajan näkökulmat. “Pakkanen luotsaa tilannetta niin, että toimitaan ammatillisesti ja oikein, päätökset saadaan tehtyä ja asiat etenevät”, Ylipaavalniemi summaa. “Pakkasen saa aina nopeasti kiinni ja asiat tulevat hoidetuksi samantien pois to do -listalta."
"Asiakkaana tulee sellainen olo, että on tärkeä”, Ylipaavalniemi jatkaa. Hän painottaa myös juridisen yhteistyökumppanuuden merkitystä: “on olennaista tunnistaa, milloin kannattaa hyödyntää ammattilaisen osaamista, eikä lähteä leikkimään itse- se voi olla vaarallistakin ja kääntyä omaan nilkkaan”. Ylipaavalniemi korostaakin, että hänelle toimitusjohtana tärkeää oli tilanteen yhteinen reflektointi asianajajan kanssa, joka käänsi huomion myös sellaisiin näkökulmiin, joita itse ei olisi hoksannut. Toimitusjohtajan ammatillisen osaamisen ei tarvitse kattaa rakennuslainsäädännön kaikkia pykäliä, vaan asianajajan tehtävä on saattaa asiakas tilanteen tasalle ja varmistaa riittävä ymmärrys. Inspiroivasta, syventyvästä ja reflektoivasta vuoropuhelusta on Ylipaavalniemen mukaan muodostunut aito ammatillinen kumppanuus Asianajotoimisto Pakkasen kanssa.