Merja Ylipaavalniemen luotsaama Loimijoen Kuntapalvelut Oy eli Loiku on inhouse -periaatteella toimiva yhtiö, joka tuottaa ateria-, puhtaus- ja talouspalveluita. Inhouse -yhtiössä toimintaperiaate on, että sen palveluita hankkivat organisaatiot myös omistavat yhtiön ja vaikuttavat esimerkiksi yhtiön hallituksessa sen päätöksentekoon. Lain näkökulmasta inhouse -yhtiöiden juridiikassa kohtaavat julkisoikeus ja yksityisiä osakeyhtiöitä koskeva lainsäädäntö.
Suvin ja Jaakon kylpyhuoneen remonttiprojekti alkoi tavanomaisesti: he kilpailuttivat urakan ja valitsivat toiminimellä toimivan rakennusalan yrittäjän, josta olivat saaneet suosituksenkin. Sopimus asuinhuoneiston märkätilojen remontoinnista tehtiin suullisesti. Kun työn jäljessä alkoi esiintyä laatuongelmia ja koko remontti viivästyä, Suvin ja Jaakon hälytyskellot alkoivat soida. Asianajotoimisto Pakkanen oli Jaakolle tuttu toimija entuudestaan, ja pariskunta tiesi Pakkasella olevan asiantuntemusta tämäntyyppisen tilanteen hoitamiseen: tuttuja olivat niin asunto-osakeyhtiölaki kuin rakennuttamiseenkin liittyvät pykälät ja tilanteet. Suvi ja Jaakko päättivät konsultoida Pakkasta, miten tilanteessa tulisi toimia.
Toimistomme trainee oik.yo Tuulia Heiskanen kuvaa artikkelissaan urakoitsijan virhevastuuseen liittyviä tilanteita, sääntelyä ja kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytäntöä.
---
Keittiöremontti, kylpyhuoneremontti, viemäröinnin korjaus, talonrakennustyöt ja pihanrakennustyöt. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, millaisiin tarpeisiin kuluttaja tilaa urakoitsijan suorittamaan työn. Entä jos työn suorituksen jälkeen kuluttaja huomaakin, että työssä on tapahtunut virhe? Millaisia velvollisuuksia urakoitsijalla on ja miten kuluttajan tulisi virhetilanteessa toimia?
Kunnanjohtaja. Se oli Linda Leinosen haaveammatti jo nuorena. Tämän haaveen eteen on selvästi paiskittu hommia: Leinonen on valmistunut hallintotieteiden maisteriksi pääaineenaan kunnallispolitiikka ja tällä hetkellä hän johtaa jo kolmatta suomalaista kuntaa kymmenen vuoden sisään. Leinonen kertoo, että kaikki kolme kuntaa ovat olleet keskenään hyvin erilaisia: hän aloitti vuonna 2011 pienen Isojoen kunnan johdossa, siirtyi sieltä seutukaupunki Kauhajoelle ja viimeiset puolitoista vuotta hän on toiminut kunnanjohtajana Laukaalla, joka taas on elinvoimainen ja nuorekas kehyskunta. Leinosen mukaan kunnanjohtajan arki onkin kovin erilaista kunnasta riippuen: jokaisen kunnan erityispiirteet tuovat omanlaisensa painotukset kunnanjohtajan työhön.
Pekka Määttänen on johtanut suomalaisia kuntia yli 20 vuoden ajan. Viimeiset kuusi niistä hän on viettänyt luotsaten Hausjärven kuntaa. Hausjärvi on reippaan 8000 hengen kunta Kanta-Hämeessä. Kunta työllistää nelisensataa henkeä. Tästä kokonaisuudesta vastaa kunnanjohtaja, jonka tehtävät ovat Määttäsen mukaan hyvin laaja-alaiset. Paljon tehdään töitä elinvoiman eteen, jotta kuntaan tehtäisiin investointeja ja saataisiin lisää asukkaita, joille toimivien palveluiden turvaaminen on Määttäsestä ensiarvoisen tärkeää. Hän näkeekin, että on kunnanjohtajana tekemässä yhteisöllisesti hyvää Hausjärven eteen kaikkien kuntalaisten kanssa.